Alsace, eleganttien valkoviinien maakunta

Text: Virpi Sorvisto, Photo: Per Karlsson / BKWine

Copyright © Virpi Sorvisto & BKWine

Alsacen maakunta

Ajaessa autolla Strasbourgista etelään voi ihailla upeaa maisemaa, kauniit viinipengermät kohoavat Vosges – vuorijonon rinteille, tunnelmaa täydentää auringonlasku vuorten taakse. Moottoritieltä katsottaessa näkee viiniä silmänkantamattomiin, maisemaa halkoo aina silloin tällöin pieni alsacelainen kylä jonka elämä on muotoutunut viininviljelyn ympärille. Moottoritieltä kannattaa siirtyä lähemmäksi kohti Alsacen tunnettua viinitietä, ” La Route des Vins ”, vuoristoa ja ihastuttavia kyliä joissa tunnelma on kuin suoraan satukirjasta. Puuleikkauksin koristellut talot on koristeltu valtavalla määrällä kukkia, yleisin kukka lienee punainen riippupelargonia. Ribeauvillén kylään saapuessaan on katsottava ainakin kaksi kertaa ylöspäin, talojen katoilla todella on valtavia haikaranpesiä asukkaineen. Haikara onkin Alsacen symboli, linnun kuva löytyy kaikenlaisista matkamuistosta. Linnut eivät muuta talveksikaan pois alueelta. Ei siis ihme että Walt Disney on kopioinut Riquewihrin kylän pääkadun talo talolta piirrettyyn elokuvaansa Kaunotar ja Hirviö. Riquewihr on muurien ympäröimä keskiaikainen kylä, ihastuttava mutta hieman liiaksi turismin leimaama. Suuremman vaikutuksen tekee toinen keskiaikainen kylä, Eguisheim, jonka asemakaava on mukavasti ympyrän muotoinen. Matkailun merkitys on alueelle tärkeä, päivittäin kylissä kiertelee viitisenkymmentä linja-autollista turisteja.

Alsacessa voi aistia historian vaikutuksen maakunnan kehittymiseen. Sodat ovat riepotelleet aluetta milloin minnekin, aivan Saksan rajalla sijaitseva Alsace, joillekin tutumpi nimi alueesta on Elsass, kuuluu nyt Ranskalle. Ihmiset tuntuvat olevan enemmän alsacelaisia kuin ranskalaisia, he puhuvat omaa alsacen kieltään ja vaalivat kulttuuriaan joka on eräänlainen sekoitus ranskalaisia ja saksalaisia perinteitä. Alsace on Ranskan suurin oluentuottaja ja hapankaalia syödään enemmän kuin Saksassa. Ihmisten nimet kuvaavat hyvin historian kulkua, sukunimi on saksalainen mutta etunimi ranskalainen. Jokaisella kylällä on vahvasti sodan leimaama tarinansa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen alue siirtyi takaisin Ranskalle ja saksalaiset karkotettiin, toisessa maailmansodassa vallan saivat jälleen saksalaiset, vuonna 1944 pahoin kärsinyt alue palautettiin Ranskalle. Onneksi osa kylistä säilyi ja sodassa tuhoutuneet on korjattu perinteitä vaalien.

Rypäleet ja viinit

Alsacen viinialue on kapea 170 km pitkä kaistale Vosges- vuorijonon suojissa Strasbourgin ja Mulhousen välissä, alueen keskus sijaitsee Colmarin kaupungin ympärillä noin 70 km päässä Strasbourgista. Vaikka talvet saattavat olla kylmiä ovat kesät pitkiä, kuumia ja vähäsateisia. Vuotuinen sademäärä Colmarin alueella on ainoastaan 500 mm vuodessa mikä on vähemmän kuin esimerkiksi Jerezin alueella Espanjassa. Myös lämmin ja pitkä syksy luo suotuisat olosuhteet viininviljelylle, rypäleet saavat kypsyä pitkään ja hitaasti. Viiniä viljellään 13 000 hehtaarin alueella, palstat sijaitsevat 180-360 metrin korkeudella kapeina vihreinä nauhoina.Viininviljelijöitä on noin 7 000 mikä tarkoittaa sitä että tilakoot ovat suhteellisen pieniä. Suuri osa viljelijöistä ei harjoita ammattia kokopäiväisesti vaan myy rypäleensä paikallisille viiniosuuskunnille. Alsacen viiniosuuskunnat kuten Eguisheim ja Kientzheim ovat erittäin laadukkaita verrattuna maan muiden viinialueiden osuuskuntiin. Juuri Alsaceen perustettiin Ranskan ensimmäinen viiniosuuskunta vuonna 1895.

Alsacen historia heijastuu myös ruokakulttuurissa ja sen rinnalla viljeltävien viinirypäleiden valinnassa. Viljellyimmät rypäleet ovat Riesling , Pinot Blanc, Gewürztraminer ja Sylvaner. Muita alueen rypäleitä ovat Tokay Pinot Gris, Pinot Noir ja Muscat d’Alsace. Tokay Pinot Gris saa piakkoin luovuttaa Tokay osan nimestään pysyvästi Unkarille mistä rypäle on lähtöisinkin. Pinot Noir on ainoa rypäle josta valmistetaan punaviiniä, rypäleen osuus on 10 % koko sadosta. Hienostuneiden hedelmäisten makujen ja mineraalivivahteiden syntyyn vaikuttaa ilmaston lisäksi Alsacen vaihteleva maaperä. Sieltä löytyy graniittia, kalkkikiveä, savea, liuske- ja hiekkakiveä. Viininviljelijät kertovatkin että näistä seitsemästä rypäleestä saadaan tuhat erilaista makua.

Alsacen viinit on helppo tunnistaa kapeasta huilumaisesta pullosta ” flûte ”, viinit on nimetty pääsääntöisesti rypälelajikkeiden mukaan. Toisesta maailmansodasta lähtien alueen viininvalmistus on ollut järjestelmällisempää mm. määrittelemällä viinialueiden pinta-alat ja asettamalla tiukkoja tuotanto – ja viininvalmistussääntöjä. AOC- luokitus ( Appellation d’Origine Contrôlée ) AOC Alsace myönnettiin alueelle vuonna 1962 ja AOC Alsace Grand Cru vuonna 1975, siinä sallittuja rypäleitä ovat ainoastaan Riesling, Muscat, Pinot Gris ja Gewürztraminer. Alsacesta löytyy 50 Grand Cru tarhaa. Tähän luokkaan päästäkseen viinin on täytettävä useat laatuvaatimukset kuten tarkat aluerajat, tuotantorajoitukset, viinitarhan hoitoon liittyvät säännöt, luonnollinen vähimmäissokeripitoisuus ja makutestaus. Alsacen viineistä kannattaa maistaa myös hienoa kuohuviiniä, AOC Crémant d’Alsace valmistetaan pääasiassa Pinot Blanc- rypäleistä. Nämä viinit kuuluvat nykyään Ranskan crémant- viinien parhaimmistoon.

Alueen erikoisuuksia ovat Vendanges Tardives - ja Sélections de Grains Nobles -viinit. Vendanges Tardives –viinit valmistetaan samoista rypälelajikkeista kuin Grand Cru- luokan viinit. Rypäleet korjataan ylikypsinä jolloin konservoituminen ja jalohomeen muodostuminen korostavat rypäleen aromaattista luonnetta. Sélections de Grains Nobles – viinit ovat vielä makeampia ja harvinaisempia, valmistuksessa käytetään jalohomeisia rypäleitä.Viinintuntija Jancis Robinson onkin kuvannut myöhään poimitusta Gewürztraminerista valmistetun viinin tuoksua kaikkein eksoottisemmaksi verrattuna maailman muihin viineihin, maun pysyessä kuitenkin selkeänä ja hienostuneena. Nämä viinit ovat todellisia mestariteoksia,

Viininviljelijöiden vieraana

Alsacen viininviljelijät ovat erittäin vieraanvaraisia ja vastaanottavat vierailijat sydämellisen ja aidosti ystävällisen tuntuisesti. Ilman etukäteen sovittua aikaa viineihin voi tutustua tuottajien viinimyymälöissä joita löytyy useita joka kylästä. Ranskassa ne tunnistaa kyltistä ”Cave, Dégustation et Vente ” eli viinin maistelu ja myynti. Antoisamman kokemuksen saa jos pääsee mukaan johonkin pieneen ryhmään jolle on etukäteen varattu vierailu viinitilalle. Kaikkia vierailuja ei kannata kohdistaa nimekkäille suurille tiloille vaan valita joukosta laadukkaita pieniä viinintuottajia.

Maison Trimbach kuuluu alueen tunnetuimpiin tuottajiin, viinitila sijaitsee haikaroiden asuttamassa Ribeauvilléen kylässä. Viiniä on valmistettu perinteitä vaalien jo vuodesta 1626, Trimbachin kansainvälistyminen alkoi vuonna 1898 kun Frédéric Emile Trimbach esitteli viinit Brysselin kansainvälisillä messuilla. Tänään Trimbach on yksi Alsacen tunnetuimpia kansainvälisiä nimiä,

85 % tuotannosta menee vientiin. Vastaanotto tilalla on erittäin ystävällinen mutta aistittavissa on ison yrityksen tunnelmaa, viinitila on kaunis perinteiseen tyyliin rakennettu tornitalo. Tornin takana aurinkoisella eteläisellä vuorenrinteellä kasvavat rypäleet joista valmistetaan kuuluisaa Rieslingiä, Grand Cru Cuvée Frédéric Emile on nimetty edellä mainitun esi-isän mukaan.Maistelutilaisuuteen oli varattu yli kymmenen eri viiniä aina vaatimattomammasta Pinot Blancista Gewürztraminer- rypäleestä valmistettuun Vendanges Tardives-viinin. Huomio kiinnittyy seinällä olevaan tauluun; ” SAY NO TO THE OAK, LET THE FRUIT BACK TO THE WINE” eli sano ei tammelle ja päästä hedelmän maku takaisin viinin. Trimbach kuten monet muutkin alueen viininviljelijöistä eivät suosi tammen makua viinissään, siihen halutaan puhtaat hedelmästä ja maaperästä lähtöisin olevat aromit. Trimbach varastoi viinejä vain kolme kuukautta tammitynnyreissä jonka jälkeen seuraa pullotus. Yleensäkin tammitynnyrit ovat vanhoja sammioita jolloin niiden tehtävänä on viinin tasapainottaminen eikä tammen maun siirtäminen viiniin. Trimbachin kuuluisin viini on ” Clos Sainte Hune”, jota pidetään Alsacen parhaimpana Rieslinginä.

Vignobles Charles Koehly & Fils- tila sijaitsee Rodernin kylässä Ribeauvilléstä muutama kilometri pohjoiseen, tila kuuluu Alsacen pieniin mutta nimekkäisiin tuottajiin. Yritystä johtaa tällä hetkellä Christian Koehly, erittäin sympaattinen viinintekijä. Seitsemän hehtaarin tilallaan hän yrittää löytää jokaiselle rypäleelle oikean maaperän oikeine olosuhteineen, ” le terroir ” jotta viinistä tulisi mahdollisimman tasapainoinen. Pienen esittelyn jälkeen saamme maistaa hänen viinejään. Maistatus tapahtuu lankuista rakennetuilla penkeillä jotka on asetettu muovisen puutarhapöydän ympärille, kaikki tämä sijaitsee hallissa viininvalmistusvälineiden keskellä. Ei siis mitään turhaa hienostelua mutta sitäkin parempia viinejä. Täällä saimme tutustua kuuteentoista eri viiniin, aloitimme edellispäivänä pullotetusta Rieslingistä ja lopetimme kymmenen vuotta vanhaan Sélection de Grains Nobles Gewürztramineriin. Tilalla on kaksi Alsace Grand Cru –viiniluokitukseen kuuluvaa viiniä. Koehly kertoo mielellään yksityiskohtaisesti viinintekijän elämästä, hän muistaa jokaisen vuoden erilaisine sääoikkuineen ja miten ne ovat vaikuttaneet viinin luonteeseen. Viininviljelijän elämä on kuin pokeripeli, säästä ei voi olla koskaan varma. Koehly kertoi kuinka vuonna 2002 lokakuun alusta lähtien, juuri viininkorjuun aikaan, satoi kaksi viikkoa yhtä soittoa hirmumyrskyn viedessä kaikki rypäleitä suojanneet lehdet. Vuosi 2003 oli taas niin kuuma että osa sadosta tuhoutui. Koehlyn mukaan vuosi 2005 oli ollut erinomainen ja tuottaisi erittäin hyvän sadon mikäli ilma jatkuisi lämpimänä vielä syyskuun loppuun saakka. Sillä hetkellä olimme onnellisen tietämättömiä seuraavan päivän ukkosmyrskyn mukana tulevasta raekuurosta, joka onneksi osoittautui hyvin paikalliseksi. Erinomaisia viinivuosia ovat olleet vuodet 1996 ja 2001.Christian Koehly tuntee Suomen ja muut pohjoismaat hyvin ja hänen viinejään saakin Suomessa joistakin nimekkäistä ravintoloista. Erittäin ylpeä hän oli saamastaan kunniasta tarjota viinejään alsacelaisen buffét- pöydän kanssa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana järjestetyillä illallisilla Helsingissä. Christian Koehlytä voi käydä tapaamassa vuonna 2006 Helsingissä järjestettävässä Viiniexpossa ja samalla tutustua hänen erinomaisiin viineihinsä.

Alsacesta löytyy suhteessa eniten biodynaamisia viinitiloja, koko maassa niitä on noin 250 joista 40 löytyy Alsacesta. Vierailu Alsacen ensimmäisen biodynaamisesti viljelevän viinintuottajan luona oli ajatuksia herättävä. Marc Kreydenweiss oli aloittanut viljelyn 35 vuotta sitten ja siirtynyt vuonna 1989 täysin biodynaamiseen viljelyyn, hänen tilansa sijaitsee Andlaussa Alsacen viinitien pohjoispuolella. Biodynaamisessa viljelyssä käytetään täysin luonnon omia menetelmiä, vain luonnon omat lannoitteet ovat sallittuja eikä kasveja käsitellä millään aineilla. Mielenkiintoista on että viljelyssä huomioidaan taivaankappaleiden liikkeet, kuun ja planeettojen vaikutus kasvikuntaan. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita että syyskuun alussa vuonna 2005 kun muut viininviljelijät suunnittelivat aloittavansa viininkorjuun kahden kolmen viikon kuluttua oli Kreydenweiss päättänyt jo omansa, kollegat eivät kuulemma pitäneet tätä kovin järkevänä.

Tämä tilan erikoisuutena olivat aivan kuivat viinit joissa jäännössokerin määrä oli niinkin alhainen kuin 3-4 g. Alsacen erikoisuutena on että hyvinkin pieneltä alueelta saattaa löytyä neljää eri maaperää, Kreydenweissin mielestä juuri maaperä on se tärkeä elementti viininvalmistuksessa, ei niinkään itse rypäle. Hänen omassa tarhassaan 500 metrin päässä toisistaan kasvavat rypäleet saattavat tuottaa aivan eri viiniä maaperän vaihtuessa niin merkittävästi. Marc Kreydenweiss toivoo meidän kuluttajien miettivän millaisia viinejä haluamme juoda, niitä joissa terroirin erityispiirteet siirtyvät hedelmän kautta viinin vai tyydymmekö sellaisiin joissa 15- 20 kemikaalin avulla peitetään valmistusprosessin vaikutukset viiniin. Näillä kemikaaleilla viinistä saadaan tasalaatuista, helppoa ja useimpien makutottumuksia miellyttävä tuote. Esimerkkinä hän mainitsee niin sanotusta uudesta maailmasta tulevat viinit, mutta tasapuolisuuden vuoksi kertoo näitä löytyvän myös Euroopan vanhoista viinimaista. Biodynaamisen viljelyn kannattajat ovatkin vaatimassa viinipullojen etiketteihin selvitystä niistä kemiallisista aineista joita viini sisältää.

Alsacesta löytyy paljon tuottajia joiden viinit paikalliset asiakkaat käyvät ostamassa uskollisesti vuosi toisensa jälkeen suoraan tilalta. Eguisheimin kylässä sijaitsee viinitila Bruno Sorg, eräs alueen parhaimmista pienistä tuottajista. Viini viljellään 11 hehtaarin alalla, laatuja on yli 20 erilaista joista peräti kolme kuuluu Grand Cru- luokkaan. Nyt yritystä johtava poika oli tullut mukaan toimintaan vuonna 1987. Asiakasuskollisuutta kuvaavaa on että osa asiakkaista muistaa hänet pikkupojasta saakka. Sorg puhuu viinitasapainon puolesta, jäännössokerin määrällä ei ole niinkään merkitystä kunhan luonnollisesti syntynyt hapokkuus on tasapainossa kaiken muun kanssa. Ennen sadonkorjuuta hän testaa rypäleitä murskaamalla kuoren ja siemenet hampaidensa alla, siementen tulee olla pähkinäisiä eikä mitään raakoja aromeja saa olla aistittavissa. Eräillä lämpimillä alueilla kuten Kaliforniassa ja Australiassa viiniin lisätään keinotekoisesti happoja. Rypäleet ovat kypsyneet niin nopeasti että luonnolliset hapot eivät ole ehtineet kehittyä, vuosi 2003 oli Alsacessa niin kuuma että happojen lisääminen sallittiin myös siellä. Saimme maistaa kahta saman tyyppistä viiniä vuodelta 2003, toiseen oli lisätty happoja, toisessa tasapainottavat hapot olivat rypäleen omia. Molempien viinien jäännössokerimäärä oli sama mutta maku aivan eri. Keinotekoisesti hapotettu maistui paljon makeammalta verrattuna luonnollista viinihappoa sisältävään viiniin. Yrityksen ei tarvitse sijoittaa markkinointiin, 90 % viinistä menee yksityisasiakkaille suoraan tilalta myytynä. Bruno Sorg tekee vain sellaista viiniä jota itsekin haluaisi juoda, kaikkien makumieltymyksiä ei pyritä täyttämään.

Alsacelainen ruokakulttuuri on kuuluisa ja maineensa veroinen, se perustuu yksinkertaisiin ja luonnollisiin makuihin joita saadaan laadukkaista raaka-aineista. Valmistuksessa käytetään runsaasti alueen omia viinejä, tietysti niiden kanssa nautittuna ateria on täydellinen kokonaisuus. Alsacesta löytyy eniten Michelin tähtiä saaneita ravintoloita. Alsacelaisten arkiruuasta voidaan mainita ” Tarte flambée ” , ohuen ohut taikinapohja on päällystetty vaikkapa sipulilla, pekonilla, kinkulla ja sienillä, tämän seurana tarjotaan lasillinen Sylvaneria tai Pinot Blancia. Perinteikäs kalaruoka on Rieslingissä haudutettu kuha, jonka seurana tarjoillaan luonnollisesti viileäa Rieslingeä. Alsace ei ylpeile ainoastaan viiniviljelmillään, viinireitin seassa näkyy myös kylttejä joissa kerrotaan alueella viljeltävän Alsacen kuuluisaa kaalia. Alueen tunnetuinta ruokalajia ” choucroute”, hapankaalia muhkeine lisukkeineen ei kannata jättää maistamatta. Alsacen hapankaali tarjoillaan hyvin näyttävän näköisesti siansorkkien, pekonin, makkaran ja perunoiden kanssa, lisäksi voimakasta sinappia ja mielellään useampi lasi Rieslingiä. Gewürztramineriä käytetään yleisesti jälkiruokien seurana, vaikkapa omenatortun kanssa. Useimmat Vendanges Tardives ja Sélection de Grains Nobles viinit käyvät jälkiruuasta ihan sellaisenaan tai alkuruokana olevan hanhenmaksan seurana, hedelmäisenä mutta kuivana Muscat d’Alsace sopii loistavasti aperitiiviksi.

© Copyright Virpi Sorvisto & BKWine, 2005

 Back to the Guest Writer section

Hem   |   Home   |   About   |   Contact   |   Wine Pictures   |   Wine Travel   |   The BKWine Brief   |   © Copyright BKWine